Asumistuki muutokset

1.4.2024 alkaen yleisen asumistuen korvausprosenttia on laskettu 80 prosentista 70 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että ruokakuntien itse maksettavaksi jää aiempaa suurempi osa hyväksyttävistä asumismenoista. Korvausprosentin pienentyessä asumistuki ei enää kata yhtä suurta osaa asumismenoista kuin aiemmin, mikä lisää monen ruokakunnan omia asumiskuluja.

Kuka voi saada yleistä asumistukea?

Yleistä asumistukea voivat saada pienituloiset ruokakunnat, jotka tarvitsevat taloudellista tukea asumismenoihinsa. Yleinen asumistuki on tarkoitettu Suomessa asuville henkilöille, jotka asuvat vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnoissa. Omistusasunnossa asuvat eivät voi enää saada yleistä asumistukea 1.1.2025 alkaen, mutta tämä muutos ei koske asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja, joiden asukkaat voivat edelleen hakea tukea.

Asumistuen saaminen perustuu hakijan ruokakunnan tuloihin, joihin kuuluvat kaikki ruokakunnan jäsenten palkka-, eläke- ja etuustulot. Hakijalta edellytetään, että ruokakunnan tulot eivät ylitä Kelan määrittämiä tulorajoja, jotka vaihtelevat ruokakunnan koon ja asuinkunnan mukaan. Lisäksi asumistuki määräytyy asunnon kohtuullisten asumismenojen perusteella; hyväksyttävät asumismenot määritellään myös alueellisesti ja asuntotyypin mukaan.

Yleistä asumistukea voivat hakea kaikenlaiset ruokakunnat, kuten yksin asuvat, pariskunnat, lapsiperheet ja kimppakämpässä asuvat henkilöt. Lapsiperheisiin kohdistuvia leikkauksia on lievennetty perusomavastuun laskutavan muutoksilla, jotta tuki auttaisi lapsiperheitä tasapuolisemmin. Hakuprosessi on yksinkertainen ja tapahtuu pääsääntöisesti Kelan sähköisessä asiointipalvelussa. Asumistuki myönnetään yleensä 12 kuukaudeksi kerrallaan, mutta tuen määrää voidaan tarkistaa, jos hakijan taloudellinen tilanne tai asumismenot muuttuvat merkittävästi.

Perusomavastuuosuuden kasvu

Muutosten myötä yleisen asumistuen perusomavastuuosuus on noussut 42 prosentista 50 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että hyväksyttävistä asumismenoista suurempi osuus jää ruokakunnan itsensä maksettavaksi. Kela määrittelee perusomavastuun ruokakunnan tulojen mukaan: jos ruokakunnan tulot ylittävät tulorajan, ne otetaan laskennassa huomioon suuremmalla osuudella kuin aiemmin. Uudistus on toteutettu niin, että lapsiperheille vaikutus olisi lievempi.

Asumismenojen enimmäismäärä pienenee Helsingissä

Helsingissä huomioitavien asumismenojen enimmäismäärä on laskettu samalle tasolle muun pääkaupunkiseudun kanssa. Tämä tarkoittaa, että Helsingissä asuvien ruokakuntien asumismenot eivät voi enää olla laskennallisesti suurempia kuin Espoossa tai Vantaalla, kun asumistukea määritellään. Muutos voi vähentää asumistukea erityisesti Helsingissä asuville ruokakunnille.

Ansiotulovähennys poistuu

Aiemmin yleisessä asumistuessa oli käytössä 300 euron ansiotulovähennys, joka jätti osan ansiotuloista huomioimatta asumistuen laskennassa. Tämä vähennys on poistunut 1.4.2024 alkaen, ja jatkossa ruokakunnan kaikki ansiotulot otetaan täysimääräisesti huomioon. Tämä muutos voi pienentää tuen määrää niillä ruokakunnilla, joilla on ansiotuloja, koska kaikki tulot lasketaan nyt asumistukeen vaikuttaviksi.

Omistusasunnon asumiskulut eivät enää oikeuta yleiseen asumistukeen

1.1.2025 alkaen omistusasunnossa asuville ei enää myönnetä yleistä asumistukea. Muutos koskee ainoastaan omistusasuntoja, joten asumisoikeus- ja osaomistusasuntojen asukkaat voivat jatkossakin hakea ja saada yleistä asumistukea.

Asuntolainan korko ei enää asumiskustannuksena

Toinen vuoden 2025 alussa voimaan tuleva muutos koskee asumisoikeusasuntojen asukkaita. Asuntolainan korkoja ei enää lasketa asumisoikeusasuntojen asumismenoiksi, mikä vaikuttaa asumistuen määrään. Tämä muutos voi vähentää joidenkin asumisoikeusasunnossa asuvien saamia asumistukia, jos heillä on asumiskuluja kattava asuntolaina.

Yleisen asumistuen leikkausten vaikutus pienituloisiin

Yleisen asumistuen leikkaukset vaikuttavat erityisesti pienituloisiin ruokakuntiin, joille asumiskustannukset ovat suuri osa kuukausittaisia menoja. Kun asumistuen osuus pienenee, yhä suurempi osa tuloista menee asumismenoihin, mikä voi tarkoittaa vähemmän rahaa muihin arjen välttämättömiin kuluihin, kuten ruokaan ja terveydenhuoltoon.

Lue aiheesta: halpa ruoka -haluatko säästää ruokakuluissa?

Toimeentulotuki asumismenojen tukena

Jos tulot eivät leikkausten jälkeen riitä kattamaan asumismenoja, pienituloiset voivat tarkistaa mahdollisuutensa saada toimeentulotukea. Toimeentulotuki on tarkoitettu niille, joiden käytettävissä olevat tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin. Sitä voi hakea kattamaan esimerkiksi ruokakuluja, asumista ja lääkkeitä.

Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, joten ennen sen hakemista kannattaa selvittää, onko oikeutettu muihin tukiin. Jos olet esimerkiksi työtön, voit hakea työttömyystukea, ja opiskelijana sinulla voi olla mahdollisuus opintolainaan. Vasta kun kaikki muut mahdolliset etuudet ja tulot on haettu, kannattaa tehdä toimeentulotukihakemus.

Pienituloiselle laina ei välttämättä ole hyvä ratkaisu, kun muutoinkin arjen pyörittäminen tuottaa haasteita. Lainaa kannattaa harkita vasta silloin, kun uskot saavasi maksettua lainan takaisin ajallaan. Yhdistelylaina pienillä tuloilla voi kuitenkin olla hyvä ratkaisu, jos haluat selkeyttää talouttasi yhdistämällä korkeakorkoiset lainat yhdeksi kokonaisuudeksi.

Usein kysyttyä aiheesta